Lonkat: B/B (6/2005)
Kyynärät: 0/0, ei muutoksia, terveet
Selkäranka: Ei muutoksia, nikamat, nikamavälit ja selkäydinkanava symmetriset ja ahtautumattomat, terve
Olkanivelet: Ei muutoksia, terveet
Polvet: 0/0
Indeksit: Lonkat 112, kyynärät 92 (06/'07)

Lonkat+kn kuvattu virallisesti 13kk iässä. Ranka, olat, polvet ja lonkat tutkittu 3 vuotiaana. Lonkissa ei minkäännäköisiä muutoksia, diagnoosi: terveet (B/C), ainoastaan löysyyttä.
13kk iässä tutkimuksen suoritti Aminoff / Pori, 3 vuoden iässä P. Axelsson / Mevet, Helsinki.

Luustoa kuvattu 7. 6. '06: Lonkat kuvattu uudelleen 5v iässä, lähtivät Kennelliittoon B/B. Samalla kuvattu ristiselkä ja polvet, kummatkin täysin kunnossa.
Kuvat: Lonkat | Ristiselkä | Polvet
Kuvasi: H. Pajulahti / Anjalan Eläinlääkäriasema

5,5v kuvattu rintaranka muun tutkimuksen yhteydessä, terve, ei spondyloosimuutoksia.

Juoksut: Säännöllisesti n. 6½kk välein. Ei voimakkaita oireita juoksusta/valeraskauksista.
Vatsa ja iho: Turkki aina hyvässä kunnossa, normaali pohjavilla, tiputtaa karvansa kaksi kertaa vuodessa viikon sisällä (tämän tähden tulee pienoinen "kaljuvaihe"). Ei hotspotteja tai kutinoita.Teräsvatsa - pystyy syömään käytännössä mitä tahansa vatsan menemättä sekaisin.
Tikkien määrä: 32 kpl
Muut sairastelut: 7*ripuli, 1*ahmitusta kanankaulasta johtunut vatsan ärtyminen ja oksentelu, 3 nenäpunkkiepidemiaa (koirapuiston vieressa asuminen kannattaa :P)

Helmi on ollut terve mutta onnettomuusaltis koira. Alle puolivuotiaana sillä oli tassuhaava joka tikattiin. Alle vuotiaana se onnistui hankkimaan etujalkaansa poikittaisen haavan joka havaittiin pitkän lenkin jälkeen vasta kotona. Vuotiaana se onnistui katkaisemaan yläetuhampaansa ilmeisesti toisen koiran kaulapannan metalliosiin. Hammasta en poistanut koska se ei vaikuttanut Helmiä häiritsevän.

Parin vuoden iässä Helmiltä halkesi vasemman korvan kärki Kaputin kanssa juostessa. Tämä tikattiin kahteen otteeseen ja on osittain syypää Helmin varsin persoonalliseen ilmeeseen. Keväällä 2004 Helmi juoksi tapansa mukaan pää viidentenä jalkana Kaputin kanssa ja törmäsi juostessaan kiveen. Tästä seurasi parin päivän ontuminen (lihasvenähdys).

Kolmen vuoden iässä huomattiin että Helmin otteesta oli kadonnut terävin voima - tässä vaiheessa päätin poistattaa tuon vuotiaana katkenneen etuhampaan. Hampaan poiston jälkeen ote muuttui selkeästi voimakkaammaksi.

Myöhemmin syksyllä huomasin että Helmi on kolauttanut johonkin alaetuhampaansa ja siinä pinnassa meni tumma viiru. Ajattelin että jossain vaiheessa se tulee halkeamaan - ja niinhän se halkesi, viikkoa ennen SchH2:sta. Hammas poistettiin ja samalla varmistin tältäkin lääkäriltä varmuuden vuoksi mitä mieltä hän on Helmin hammasmateriaalista ja kiilteestä: kaikki kunnossa, terve suu ja terveet hampaat - huonoa tuuria vain.

Helmi ja Tira (BH Bäbie's Garden Brassica Tiara) leikkimässä v. 2002

Kun jo pääsin luulemaan että onnettomuudet syksylle 2004 oli jo kärsitty, niin eiköhän neiti sitten SchH2:ssa ennen B-osuuden alkua keppiä hakiessa onnistunut telomaan etujalkansa. Ylimmän anturan alla on syvä pistohaava, jonka huomasin vasta kokeen jälkeen kotona kun levosta nousseena Helmi ontui etujalkaansa voimakkaasti ja oli tuskaisen oloinen. Toki jo kokeessa ihmettelin B ja C osuuksissa koiran rauhattomuutta ja omituista tilaa - B-osuudessa tämän luinkin jännitykseni piikkiin. Kuitenkin C-osassa nähdyt oireet herättivät minussa epäilyksiä ettei Helmillä ollut kaikki fyysisesti ok (vartioinnin pätkiminen, lähestymisieni aiheuttama konflikti, vääntelehtiminen kuljetuksissa).

Helmiä on myös kerran käytetty eläinfysioterapeutilla. Fysioterapeutin mielestä Helmillä on hyvä ja symmetrinen lihaksisto, ainoa jännitystila löytyi etuosasta ojentajasta (?), mitään syytä tai mitään hälyyttävää tästä ei löytynyt. Jännitystila meni ohi muutamilla venyttelyillä parissa päivässä, epäilen että se oli seurausta leiriviikosta ja autossa asumisesta.

Kesällä 2005 Helmi ja Kaputt pääsivät hoitoon vanhemmilleni Turun erkkarireissun ajaksi. Mukaan hoitoon oli tarttunut Kaputin tottispanta - paksu rosterinen ketjupantan johon tähän mennessä Helmi on kilisyttänyt kaksi hammasta rikki ja edellinen koirani yhden. Noh, kuinkas kävikään: alaetuhammas olikin sitten haljennut kolmeen osaan ja nyt lähti taas yksi etuhammas poistoon.

Hyvä muistutus kaikille joiden koirat tykkää painia toisen koiran kaulassa kiinni - tuommoiset ketjupannat eivät tee kauhean hyvää koiran hammaskalustolle.

Kesällä 2006 ex tempore päädyimme kesäleirillä pätevöintitilaisuuteen tekemään kolmosen kisaliikkeet. Valitettavasti suorituksessa kävi niin että Helmin niskat ja koko etuosa saivat sellaisen tällin että koira joutui 2kk ajaksi sairaslomalle ja jouduimme käymään 4krt fysioterapiassa. Sen verran pahasti koiran niskat, yläselkä ja lavat olivat tärähtäneet. Onneksi asiantuntevan hieronnan ja ultraäänihoidon avulla Helmin etuosa ja niskat saatiin ehjättyä :).

Nisäkasvain
Keväällä 2007 elettiinkin kauhun hetkiä. Makoilimme Helmin kanssa sohvalla ja huomasin sen takanisästä viinirypäleen kokoisen patin.

Eläinlääkärillä ensimmäisenä tutkittiin keuhkot ja todettiin että mitään etäpesäkkeitä patti ei ainakaan ollut lähettänyt. Samalla tuli tutkittua rintarankakin ja ell totesi että ranka on niin puhdas ja siisti että se voisi olla ihan junnukoiran ranka. Suuri ihme ja positiivinen asia kun miettii millaisia tällejä tuo koira on joutunut kokemaan puruissa.

Patti leikattiin pois kokonaisuudessaan luottoeläinlääkärillämme toimesta, eikä se ole uusiutunut *koputetaan puuta*.

SM-kisakirous
Kuulumme ilmeisesti niiden kirottujen joukkoon, joille sattuu ja tapahtuu aina ennen kokeita kaikkea jännittävää :). SPL-SM2008 valmisteluihin meillä kuului täysi lepo 2vkoa ennen kisoja: Helmi oli onnistunut saamaan tylpän vamman silmäänsä ja sen seurauksena silmän rakenteissa oli akuutti tulehdus. Huomasin asian siitä että Helmi siristi toista silmää ulos mentäessä: eikun kiireellä lekuriin ja parit ensimmäiset lääkärit lottosivat joitain lääkkeitä hoidoksi. Onneksi päädyimme ajoissa Apexiin silmäspesialisti Sari Jalomäen hoitoon joka diagnosoi silmävaivan ja totesi silmävamman. Lääkehoito korjattiin, Helmi sai täyden lepokomennuksen 2 viikoksi (vain lyhyet remmilenkit oli sallittu) ja Helmi sai pari päivää ennen Ouluun lähtöä Sarilta terveen paperit ja kisaluvan :).

Oli kieltämättä jännää lähteä tekemään suoritusta koiran kanssa jossa oli virtaa kuin pienessä pitäjässä kun MITÄÄN ei ollut saanut tehdä hetkeen. Puhumattakaan suojelukokeeseen valmistautumisesta ja "viimeistelystä"... Yllättävän hyvin ne kisat meni, kun miettii että C-osaa treenattiin vain virallisissa harjoituksissa ja B-osaa suoritusta edeltäneenä iltana ja suoritusaamuna.

SPL-SM2009 valmistauduttiin hyvää tahtia. Elokuussa lähdettiin Helmin kanssa Poriin Päänäyttelyn toimistoa hoitamaan ja treenaamaan. Eiköhän sillä reissulla sitten revähtänyt todella pahasti Helmin etujalan yläantura, joka lopulta oireili sitten kuukausia oikein huolella. Turpoilun syyksi mietittiin myös mahdollista vierasesinettä anturassa, mutta lopulta oli pakko nöyrtyä ja todeta kyseessä olleen hankalahko revähdys. Viimeiseen asti koitettiin asiaa fiksata, mutta lopulta päätös oli äärimmäisen helppo: Kipeällä koiralla ei tasan kisata, joten kisat saivat jäädä.

Mitä kuuluu nyt?
Helmi on kohta 9 vuotias ja huolimatta kaikista elämän kolhuista ja suojelun tömäreistä Helmi on todella upeassa kunnossa. Se paahtaa agilitykentällä kuin mikäkin nuori koiruus eikä ikä tunnu tassuissa. Sillä voisi helposti vielä kisata niin suojelussa kuin agilityssä.
Ainoa selkeä ikääntymisen merkki on kuonokarvojen harmaantuminen. Käytökseltään Helmi on yhä pirullisen ihana kakara joka jaksaa naurattaa päivittäin <3